Tänään annoin itteni heräillä rauhassa. Viime viikolla oli kovat univajeet, ja tuntuu ettei niitä ole vielä saatu kiinni. Välillä ei oo kiva omata suurta unentarvetta, kun pitäisi saada palloon väh. 8h yössä, jotta ei tule väsymyksiä sun muita. Mutta tämän ominaisuuden kunniasta pystyn myös nukkumaan missä tahansa, autossa, sohvalla, lattialla - you name it i've slept on it.
Söin aamupalan hesaria lukiessa ja tsekkasin mailit ja pistin lenkkivaattet päälle. Lihakset eilisestä vähän kipeänä, mutta juoksu lensi, ja lensi meinaan hyvin! 50min juoksua ja loppuun 15min kävelyä. Ihana tulla hikisenä kotiin ja ottaa kylmä suihku.
Tein sitten linssikeittoa itselleni viikolle. Tästä sopasta ei tullut niin hyvää kuin ennen, lieneekö kiire töihin painanut. Ja töissä sitten kanssa ripeällä askeleella mennen. Ei hetken rauhaa ja venäläiset asiakkaatkin puhuivat suoraan venäjää minulle. Mistä minä venäjäksi tiedän paljon haluat muusia? Onneksi sanan merkitys "stop"oli heille tuttu, ja näin sai jokainen seurueen jäsen oman määränsä perunamuussia omaan kippoon. Heitä seuraavana olikin sitten varusmies, jolle hyvällä mielellä naureskelin seurueen kanssa tullutta kielimuuria.
Saas nähä ehdinkö huomenna lenkille tai salille. Kotijumppaa ehkä pystyn tekemään. Ja hirveästi kiinnostaisi nähdä liikunnanalan ammattilainen, joka osaisi kertoa mulle, miten reenata salilla ja millä painoilla ja sarjoilla, jotta saisin kaiken mahdollisen irti reenistä. Mutta kun ei noista tiiä, joillakin on liian imeliä supersankari-nettisivuja ja toiset taas kustantaa hyvän siivun palkasta. Höh!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti